Joulu on vuoden pimeintä aikaa, jonka keskellä loistaa ihana valkeus. Moni muistaa tuon valkeuden lapsuuden jouluista, jolloin kaikki oli ehkä yksinkertaisempaa, mutta samalla niin turvallista ja hyvää. Vuosikymmenten takainen muisto on todellinen, koska siinä muistamme Jumalan rakkauden, hyvyyden ja armon läsnäolon.
Sairaudet, ilmastonmuutos ja sodat ovat rikkoneet arjen. Pelko ja epätietoisuus ovat ympärillämme. Maailma näyttäytyy järjestäytymättömänä, sekavana ja jopa uhkaavana. Kaiken tuon järjettömän pahan yläpuolella on Beetlehemissä syntynyt pieni Jeesus-lapsi, joka muuttaa kaiken. Olkoon jokin voima vaikka kuinka suuri ja mahtava, ei se mitenkään pärjää seimessä syntyneelle Vapahtajalle, joka on rauhan ruhtinas.
Kun käännymme ikoniin päin ja teemme ristinmerkin tai kun astumme sisälle kirkkoon jouluna, tiedämme olevamme kotona ja turvassa. Siinä on enemmän kuin lapsuuden kodin joulu koska siinä on vanhurskaan Simeonin rukouksen rauha ja lepo: ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään”. Siinä levossa ja rauhassa ovat edesmenneet omaisemme: ”Sinun lepoosi, oi Herra, saata palvelijaisi sielut…” Se lepo ja rauha tulee jokaisen sitä anovan sydämeen tänäkin jouluna.
Array